Konsernin perustiedot ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Digia on suomalainen ohjelmistoratkaisu- ja palveluyhtiö, jonka huippuosaajat luovat oivaltavia ratkaisuja ja onnistumisia ihmisten, yritysten ja yhteisöjen jokaiseen päivään. Digia toimittaa asiakkailleen ICT-ratkaisuja ja -palveluja eri toimialoille, joista keskeisiä ovat finanssi, julkishallinto, kauppa ja palvelut sekä telekommunikaatio.

Yhtiön kotipaikka on Suomi ja se toimii kansainvälisesti noin 1 000 ammattilaisen voimin Suomessa, Venäjällä, Kiinassa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Digia on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.

Konsernin emoyritys on Digia Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Valimotie 21, 00380 Helsinki.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Digia Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä alkaen ja myydyt myyntihetkeen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle. Mahdollinen vähemmistöosuus esitetään myös omana eränään osana omaa pääomaa.


Konserni on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

  • Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – rahoitusvarojen siirrot (Transfers of Financial Assets). Muutoksella parannetaan liitetietojen läpinäkyvyyttä rahoitusvarojen siirtoihin ja taseesta pois kirjaamiseen liittyen. Muutokset auttavat tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään rahavarojen siirtojen ja taseesta pois kirjaamisen seuraukset ja tunnistamaan mahdolliset riskit, jotka jäävät siirtäjälle (“continuing involvement in derecognised financial assets”). Yhtiö arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • Muutos: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – varojen ja velkojen oletushankintameno voimakkaassa hyperinflaatiossa ja kiinteän soveltamispäivän kumoaminen. Standardimuutoksessa määritellään uusi oletushankintamenoa koskeva poikkeus yhteisölle, joka julkaisee ensimmäisen IFRS-tilinpäätöksen tilanteessa, jossa sen toimintavaluutta on tai on ollut voimakkaasti hyperinflatorinen. Yhtiö arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • Muutos: IAS 12 Tuloverot: Ansaintamenetelmän vaikutus laskennallisen veron kirjaamiseen sijoituskiinteistöjen ja uudelleenarvostettavan käyttöomaisuuden osalta (Recovery of Underlying Assets). Käypään arvoon arvostettaviin sijoituskiinteistöihin sekä uudelleenarvostusmallilla arvostettaviin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät laskennalliset verot arvostetaan perustuen oletukseen, että kirjanpitoarvo kertyy kokonaisuudessaan omaisuuserän myynnistä. Yhtiö arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • Seuraavilla standardeilla ja tulkinnoilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa

    - Muutos IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimus ja niiden välinen yhteys.
    - IFRIC 19: Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.

Segmenttiraportointi

Yhtiö toteutti vuoden 2011 lopulla organisaatiouudistuksen, joka astui voimaan vuoden 2012 alusta. Uudistetussa organisaatiossa liiketoimintaa johdetaan neljän strategisen portfolion näkökulmasta. Nämä portfoliot ovat asiakaskohtaiset ratkaisut, toimialakohtaiset kasvualueet, kansainvälinen tuoteliiketoiminta sekä uudet markkina-alueet, kuten Venäjä.

Organisaatiomuutoksen yhteydessä Digia siirtyi vuoden 2012 alusta alkaen raportoimaan ainoastaan yhtä segmenttiä. Muutoksen myötä Digian liiketoimintaa tarkastellaan ja resursseja hallitaan yhtenä kokonaisuutena.


Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuuttaa (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuvat muuntoerot käsitellään konsernin omaa pääomaa oikaisevina erinä.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeet poistetaan niiden arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta
Koneet ja kalusto 3–8 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Julkiset avustukset

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004–31.12.2012 välisenä aikana hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon on sisällytetty lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot.

Liikearvo määritellään IFRS 3 mukaisesti, jolloin hankinnasta kirjataan liikearvona alla olevien kohtien 1 ja 2 erotuksena:

1. Seuraavien yhteenlaskettu määrä:

1.1 Hankinta-ajankohdan käypään arvoon luovutettu vastike

1.2 Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa

1.3 Vaiheittain toteutuneessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin olleen oman pääoman ehtoisen osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo

2. Hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja vastattaviksi odotettujen velkojen hankinta-ajankohdan nettomäärä.

Ennen vuotta 2004 liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Osa hankittujen liiketoimintojen hankintamenosta on kohdistettu yrityskauppojen kautta hankituille asiakkuuksille tai tuotteille ja on kirjattu aineettomiin oikeuksiin. Aineettomiin oikeuksiin kirjatut osuudet hankintamenosta poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan niitä testataan vuosineljänneksittäin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Hankintamenon mahdollinen tarkentaminen tehdään viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa hankintahetkestä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat uusien tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siihen asti, kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Kun tuote on valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi, aloitetaan sen poistaminen. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 2–5 vuotta, jona aikana aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet ja pitkävaikutteiset menot

Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Pitkävaikutteiset menot aktivoidaan ja poistetaan taloudellisen pitoajan puitteissa, joka on määritelty olevan 3–5 vuotta.


Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat jaetaan lainoihin ja saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja myytävissä oleviin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan aluksi käypään arvoon pois lukien palkkiot. Yleensä käypä arvo vastaa saatua tai maksettua summaa. Lainat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rahoituslainojen järjestelypalkkiot jaksotetaan tuloslaskelmassa kuluksi laina-aikana käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon. Epävarmoista saamisista tehdään tapauskohtaiseen riskiarvioon perustuva varaus, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Arvonalentumiset

Konsernissa arvioidaan aina tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli arvon alentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.


Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt ovat pääosin maksupohjaisia ja niiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Suomen TyEL-järjestelmää on käsitelty maksupohjaisena järjestelmänä vuosina 2011 ja 2012.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on laillinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisempien tapahtumien perusteella, kun maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja kun velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon ja tiedottanut asiasta. Varaus tehdään perustuen todellisiin syntyviin kustannuksiin esimerkiksi sovittuihin korvauksiin työsuhteiden päättymisestä.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdot sisältävä tuote tai palvelu on myyty, ja mahdollisen takuukustannuksen suuruus pystytään riittävän tarkkaan ennustamaan.

Osakkeet, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää. Digia Oyj:n omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla osakkeenomistajille kuuluva tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuunottamatta Digia Oyj:n hankkimia omia osakkeita. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan olettaen, että kaikki merkintäoikeudet ja optiot on käytetty tilikauden alussa. Liikkeessä olevien osakkeiden painotetun keskiarvon lisäksi nimittäjä sisältää myös merkintäoikeuksien ja optioiden oletetusta käytöstä saadut osakkeet. Merkintäoikeuksien ja optioiden oletettua käyttöä ei huomioida osakekohtaisessa tuloksessa, jos niiden toteutushinta ylittää osakkeiden tilikauden aikaisen keskimääräisen hinnan.

Tuloverot

Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Myynnin tuloutus

Henkilötyö tuloutetaan suoritteen etenemisen mukaan kuukausittain. Pitkäaikaiset kiinteähintaiset projektit tuloutetaan valmiusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Mikäli arviot hankkeesta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi, kun asia on todettu. Lisenssitulojen tuloutus tapahtuu sopimuksen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Lisenssin luonteesta riippuen tuloutus tehdään joko asennushetken, luovutushetken tai valmistusasteen perusteella. Ylläpitomaksut tuloutetaan jaksotettuna sopimusajalle.

Kertaluonteiset erät

Kertaluonteisiksi eriksi kirjataan vain kerran tai hyvin harvoin tapahtuvia asioita. Tällaisia asioita voivat olla liiketoiminnasta luopuminen, uudelleenjärjestelyt sekä arvonalentumiskirjaus.


Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinnissa. Arviot liittyvät pääosin seuraaviin eriin:

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvot ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Tuloutus

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on arvioitavissa luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista sekä hankkeen etenemisen luotettavaan mittaamiseen ja arviointiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa / katetta sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta koostuu mm. likvidien varojen maksuvalmiuden suunnittelusta ja seurannasta, ulkomaan valuutassa olevien investointien, saamisten ja velkojen hallinnasta sekä pitkäaikaisten korollisten lainojen korkosuojauksesta.

Yhtiön sijoituspolitiikan mukaisesti rahavaroja sijoitetaan ainoastaan matalariskisiin lyhyen koron rahastoihin ja pankkitalletuksiin. Konsernin ohjeistuksella määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset ja sen avulla pyritään minimoimaan luottotappioiden määrää. Tilikauden lopussa epävarmoista myyntisaamisista on kirjattu riittävä luottotappiovaraus.

Merkittävimmät valuuttariskit liittyen myyntisaamisiin tai ostovelkoihin hallitaan tarvittaessa valuuttatermiineillä. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään termiinisopimusta. Koron kehitystä seurataan yhtiössä systemaattisesti eri elimissä, ja mahdolliset korkosuojaukset tehdään tilanteeseen sopivilla suojausinstrumenteilla. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ole voimassa yhtään suojausinstrumenttia.


Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei vielä ole soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisenä:

  • Muutos: IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esittäminen. Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutos: IFRS 1 Julkisen vallan myöntämä laina (Government Loan). Muutoksen perusteella IFRS:ää ensimmäisen kerran soveltavien ei tarvitse soveltaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen takautuvasti sellaisiin valtiollisiin lainoihin, joiden korko on alhaisempi kuin markkinaehtoinen korko. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • Muutos: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Netotetut rahoitusvarat ja -velat (Offsetting Financial Assets and Financial Liabilities). Tavoitteena on parantaa tilinpäätöksessä annettavia tietoja siitä, miten saamisten ja velkojen netottaminen on vaikuttanut yhteisön taseeseen sekä sen oikeuksiin ja vastuisiin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja uudistettu IAS 27 Erillistilinpäätös. Konsernitilinpäätöstä koskeva uusi IFRS 10 -standardi korvaa konsernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista sekä SIC 12: Konsernitilinpäätös – erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt -tulkinnan. IFRS 10 -standardi ei vaikuta siihen, miten yhtiö yhdistellään konserniin vaan siihen, yhdistelläänkö yhtiö konserniin uuden määräysvallan määritelmän mukaan. Standardi muuttaa määräysvallan käsitettä ja saattaa muuttaa sitä, yhdistelläänkö yhtiöt ja strukturoidut yhteisöt konsernitilinpäätökseen vai ei. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Standardi korvaa IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä -standardin ja SIC 13 Yhteisessä määräysvallassa olevat yksiköt – osapuolten ei-monetaariset panokset -tulkinnan. Uuden standardin mukaisesti yhteisjärjestelyjen tunnistamisessa tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota järjestelyn todelliseen luonteeseen juridisen muodon sijasta. Merkittävä muutos aikaisempaan yhteisjärjestelyjen käsittelyyn on se, että jatkossa yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolella on oikeus järjestelyyn liittyviin nettovaroihin, ei voi enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ainoastaan pääomaosuusmenetelmällä. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi kokoaa kaikki konsernitilinpäätöstä koskevat liitetietovaatimukset yhteen standardiin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardi esittää yhden kaikkia IFRS-standardeja koskevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IAS 19 (Uusittu) Työsuhde-etuudet. Uudistettu standardi sisältää useita muutoksia etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamisen yhdenmukaistamiseksi ja vertailtavuuden parantamiseksi. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRIC 20 -tulkinnalla Stripping Costs in Production Phase of a Surface Mine ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS-standardien vuosittaiset muutokset

Seuraavilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa:

  • IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto. Muutos täsmentää kuinka IFRS 1 -standardia sovelletaan tilanteessa, joissa yhteisö aiemmin lopetettuaan soveltamasta IFRS-standardeja, aloittaa niiden soveltamisen uudelleen.
  • IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutos tarkentaa vertailutietojen esittämisen vaatimuksia.
  • IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Muutos selventää aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää.
  • IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa. Muutos poistaa IAS 32 -standardin osinkojen tuloveroihin liittyvät määräykset ja edellyttää yhteisöjä soveltamaan IAS 12 Tuloverot -standardin säännöksiä.
  • IAS 34 Osavuosikatsaukset. Muutos selventää vaatimuksia osavuosikatsauksen yhteydessä toimintasegmenteistä annettavista tiedoista segmenttien varojen ja velkojen osalta niin, että vaatimukset ovat yhdenmukaiset IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin kanssa.

Myöhemmin voimaan tulevat muutokset

Seuraavilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernissa:

  • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 -standardi korvaa kokonaan nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. Konserni arvioi, ettei muutoksilla ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
  • IFRS 10. IASB:n lokakuussa 2012 julkaisema muutos IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardiin.